Pudotuspelit käyntiin Ilveksen kanssa – haastattelussa GFT-legendat Timo Lumivaara, Jarkko Reinikka ja Pekko Rosenberg


Kaksikymmentäkaksi runkosarjan ottelua on takana. Kahdeksan parasta joukkuetta on jäljellä. Kolmella voitolla etenee välieriin. GFT:lla on kotietu – vastassa Ilves FS. Näistä lähtökohdista startataan viikonloppuna kultaisten osalta Futsal-Liigan puolivälierät. Kotiedun myötä GFT pääsee pelaamaan kotiyleisönsä edessä sekä lauantaina (17.3.) että sunnuntaina (18.3.) kello 16:00. Seuraavana lauantaina (24.3.) pelataan Tampereella varmasti, mahdollinen neljäs ottelu on Tampereella sunnuntaina 25.3. ja mahdollinen viides ottelu jälleen Opinmäessä.
Luvassa on siis Suomi-futsalin klassikoita vähintään kolme kappaletta. Mututuntumalla nämä kaksi joukkuetta ovat kohdanneet toisensa useammin kuin mitkään muut seurat suomalaisen futsalin parissa. Tälläkin kaudella kohtaamisia on ollut jo kolme; Pohjoismaiden mestaruusturnauksessa GFT voitti 8-3, joulukuun sarjaottelussa luvut olivat peräti 6-0 kultaisille, mutta loppiaisena Tampereella tasaisesta ottelusta ei ollut tuomisena mitään, kun Ilves voitti 2-1. Nyt aiemmilla otteluilla ei ole mitään merkitystä, kuten ei myöskään joukkueiden eri suuntaan kulkevilla kuntokäyrillä.

Kun viimeisestä neljästä ottelusta ja kahdestatoista mahdollisesta pisteestä GFT keräsi täydet kaksitoista kappaletta, jäi tupsukorvat vastaavasti kahteen. Ilves hävisi kolme viimeisintä runkosarjan ottelua ja muutama kierros ennen runkosarjan loppua omissa käsissä ollut kotietu lipesi tassuista, kun GFT ja SoVo tulivat paremmalla loppuvenytyksellä selän takaa ohi. Puolivälieräsarja starttaa kuitenkin tyhjältä pöydältä, ja kokenut Ilves-lauma pystyy varmasti nostamaan tasoaan.

Ilveksen joukkue on kärsinyt pienistä kolhuista, ja maajoukkuepelaajista Juhana Jyrkiäinen, Antti Teittinen ja Juha-Pekka Torvinen puuttuivat Leo Rantasen kanssa runkosarjan päättäneestä PP-70-ottelusta Ilveksen hävitessä 4-1. Kertoimet näiden miesten mukanaololle lauantaina Espoossa ovat varsin pienet. Kun tämän kvartetin päälle on lyödä erittäin vahvaa kautta pelaava Lassi Lintula sekä hyvän vasemman jalan, mutta alavireisen runkosarjan pelannut Rafael, on Ilveksellä ratkaisuvoimaa yllin kyllin.

Toki ratkaisuvoimaa löytyy myös kultaisilta. Panu Autio löysi maalijyvän tammikuussa Vaasassa, jonka jälkeen kaikkien suomalaisten futsalia seuraavien tuntema vasen jalka on heilutellut verkkoja useaan kertaan. Antti Arvola ja Ari Makowski olivat runkosarjassa seuraavaksi tehokkaimmat kultaiset. Nyt tehoja tarvitaan varmasti muiltakin, puolustuspeli tiivistyy pudotuspeleissä ja maalipaikkoja tulee vähemmän kuin runkosarjassa, joten jokainen paikka on käytettävä maksimaalisesti hyväkseen.

Usea GFT:n seuralegenda päätti uransa edellisen kauden päätteeksi. Jotta nykyinen joukkue voi keskittyä täysillä alkaviin pudotuspeleihin, kävimme haastattelemassa muutamaa uransa liigatasolla päättänyttä kultaista. He, jos ketkä tietävät, kuinka mestaruuksia voitetaan. Timo Lumivaara, Jarkko Reinikka ja Pekko Rosenberg pelasivat yhdessä GFT:ssa useita satoja liigaotteluita, voittivat lukuisia kultamitaleita, mutta nyt on tilaa uusien legendojen kasvulle. Mutta onko pitkän uran jälkeen legendatrio haikaillut paluuta pelikentille?

”Paluu liigakentille ei enää houkuttele, mutta ikämiesten SM-kisoissa olisi tarkoitus hakea Geftille yksi pokaali lisää palkintokaappiin”, kertoo nykytilanteestaan pitkään kultaisia kipparoinut Pekko Rosenberg.

”Ihme kyllä ei ole houkuttanut palata takaisin. Sen takia olen toistaiseksi pysynyt pois myös katsomosta, on ollut hyvä ottaa vähän etäisyyttä. Pleijarikevätkutinaa tulee varmasti, mutta kyllä nyt oli oikea aika jättää liigakentät”, toteaa vähintään satoja maaleja GFT:lle viimeistellyt Timo Lumivaara.

”Ei voi sanoa, etteikö paluu kentille houkuttelisi ja ainakin ikämiespeleihin teen paluun parketille”, vihjaa Jarkko Reinikka. Näinköhän maalivahtien kauhuksi GFT:n #12 palaa liigakentillekin ensi kaudelle? Mainittakoon tässä, että ikämiesten SM-kilpailut pelataan tänä vuonna Vantaan Tikkurilassa 7.-8. huhtikuuta ja GFT:n yli 35-vuotiaiden joukkue on edennyt mukaan lopputurnaukseen.

Vaikka omat pelit liigassa ovatkin triolta tällä erää ohi, ei laji tietenkään ole unohtunut, vaan pelejä tulee edelleen katsottua.

”Kyllä nettilähetyksiä ja somepostauksia on tullut seurattua. KaDyn kova meno runkosarjassa ei ole yllättänyt, mutta kestääkö ennakkosuosikki paineet ja saako se koneesta kaiken irti, kun tänä vuonna pitäisi ottaa vielä se yksi askel? KaDyn jälkeen tilanne on mielestäni erittäin tasainen. Sievin voittamisen kulttuuri voi olla keväällä jälleen kovaa valuuttaa. Mutta olisiko uudistunut ja nuorentunut GFT tämän vuoden musta hevonen?”, Lumivaara mietiskelee kuluvaa kautta.

”Aika tarkasti on tuloksia ja juttuja tullut luettua Geftistä. Jonkin verran myös streamilta matseja katsonut. Hallille otteluita seuraamaan olen päässyt vain harvoin”, harmittelee Reinikka. Rosenberg sen sijaan on mielissään kultaisten runkosarjan loppukiristä, ”On ollut hieno nähdä, että uusia vastuunkantajia on syntynyt ja joukkue on parantanut peliään koko kauden ajan”.

Vaikka laji ei runkosarjan ja pudotuspelien välillä tietenkään vaihdu mihinkään, puhutaan usein eri maailmasta, kun asetelmat runkosarjasta on haettu ja lähdetään ratkaisemaan mitalien kohtaloita. Näin asian näkevät myös usean pudotuspelisarjan tahkonnut legendatrio.

”Playoffeissa kaikki tekeminen on tarkempaa ja terävämpää kuin runkosarjassa, kukaan ei halua tehdä virheitä ja kaikki haluavat pelata parasta peliään. Pelit ovat fyysisempiä ja yleensä myös tuomarilinja on sallivampi kuin runkosarjassa”, Rosenberg vertailee pelin eroja runkosarjan ja pudotuspelien välillä.

Tällä kaudella puolivälierissä ja välierissä pelataan kahdesti peräkkäisinä päivinä, nuollaan haavat arkena, jotta joukkueet ovat iskussa jälleen seuraavana viikonloppuna. Finaaleissa rytmi on vielä tiuhempi, sillä sarjan venyessä viidenteen otteluun, pelataan kymmenessä päivässä viisi ottelua, käytännössä siis joka toinen päivä. Tämän lisäksi matkustelut lisäävät palautumisen vaikeutta.

”Kyllähän ruuvia kiristetään pleijareihin tosi paljon. Varmasti eniten se tulee näkyviin puolustuspelaamisessa, maalipaikkoja ei todennäköisesti tule yhtä paljon ja ne vähät pitää käyttää tehokkaasti. Kaudella yksittäisen pelin merkitys ei ole niin suuri, joten silloin testataan erilaisia asioita. Pleijareissa kaikki pitää olla valmista ja painetaan pienistä kolhuista huolimatta 120-lasissa”, Reinikka korostaa.

Lumivaara painottaa sarjan alun tärkeyttä.

”Kyllä ne panokset ovat käsin kosketeltavissa pleijareissa. Jos sarja lähtee hyvin käyntiin, niin peli vapautuu hyvällä tavalla. Jos taas on käynnistysvaikeuksia, niin sitä alkaa haluamattaankin pelaamaan enemmän ja liikaa virheiden välttämisen kautta. Niitä jengien sisäisiä momentumeja on taas makea seurata ottelupareissa. Psyykkisesti vahvempi joukkue voittaa loppupeleissä”.

Jokaisen pudotuspeleissä menestystä hamuavan joukkueen tulee olla yhtenäinen sekä kentällä että kentän ulkopuolella. Tämän kauden aikana pelien lisäksi treenitapahtumia GFT:lle kertyy yli sata kappaletta, joten aikaa vietetään bussissa vieraspeleihin matkustelun lisäksi pukukopeissa suuria tuntimääriä. Jokaisen seuran pukukoppielämä on omanlaistaan, eikä menestyksestä aina nauttinut GFT ole poikkeus.

”Geftin koppi on aina ollut legendaarinen huuliveikkojen pyhättö. Ei nyt mitään yksittäistä juttua nouse esiin, mutta kyllä ne Vinnien (Ville Sihvonen) ja Mädin (Matias Sarelius) kettuilut vuosien varrelta on sieltä päällimmäisenä jäänyt mieleen”, uskaltaa suihkussa syödyistä appelsiineistaan tunnettu Lumivaara todeta koppimaailmasta.

Pukukoppielämään takaisin haikailee koppihierarkiassa korkealla kapteeninnauhan kanssa pitkään ollut Rosenberg.

”Geftin koppi on ollut aina paikka, jossa on suuria persoonia ja erityinen tunnelma. Pukukoppia on tullut kaivattua paljon nyt kun ura on päättynyt”.

Kun samaan tilaan lyödään iso määrä samanhenkisiä ja suunnilleen saman ikäisiä urheilijoita, ei kukaan pukuhuoneessa välty armottomalta sanansäilältä ja huumori voi usein olla roisia. Muutaman viime kauden aikana pelkästään kuittailu ja huulenheitto ei ole riittänyt, sillä joukkueen tiukka sakkokersantti Ari Makowski pitää huolen, ettei esimerkiksi yksikään väärän värinen sukka jää sakottamatta. Sakkojen myötä useaa pitkää paluumatkaa vierasotteluista ovat vauhdittaneet useat jurykäsittelyt, joilla sakkokassa on kilissyt mukavasti.

”Pukukopissa kuuluu olla hauskaa ja sitä se on ollut, kaikki ei vaan ole painokelpoisia juttuja. Kyllähän se fiilis voitetun tiukan matsin jälkeen oli parasta ja tietty siihen kuuluvat värittelyt”, summaa pukukoppimaailman erinomaisesti Reinikka.

GFT haluaa kiittää useasta upeasta ottelusta, mestaruudesta ja mitalista koko legendojen trioa! Pudotuspeleissä on mahdollisuus uusilla vastuunkantajilla nousta kohti seuralegendojen titteliä, saappaat ovat suuret, kelle ne kelpaavat?

Uusien legendojen kasvua pääsee seuraamaan jo tulevana viikonloppuna Opinmäessä, kun sekä lauantaina että sunnuntaina pelit alkavat klo 16:00! Liput maksavat 8€, kausikorttilaiset sekä alennusryhmät 5€ ja alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Varaathan käteistä mukaasi sekä lippua että kahviota varten. Kaikki kotiyleisön tuki on jälleen tarpeen, ota siis kaveritkin mukaan ja tulkaa yhdessä kannustamaan GFT mitalipeleihin!

Viikonlopun Facebook-tapahtuma